AVOLIITTO JA AVOLIITON PURKAUTUMINEN

Avoliittolaissa avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avoliitossa kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa, on vastuussa omista veloistaan ja saa solmia vapaasti erilaisia omaa varallisuuttaan koskevia sopimuksia ilman avopuolison myötävaikutusta. Lain näkökulmasta avoliiton varallisuusoikeudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia erotilanteessa tarkastellaan eri näkökulmasta kuin avioliiton päättyessä. Avoliitto voi päättyä toisen puolison kuolemaan, eroon tai avioliiton solmimiseen. 

Avoliiton purkautumiseen sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta eli edellä mainittua avoliittolakia. Avoliiton purkautuessa puolisolla ei ole avio-oikeudenomaista oikeutta toisen omistamaan omaisuuteen.  Lain mukaan avopuolisolla on avoliiton päättyessä ja laissa säädettyjen edellytysten täytyttyä oikeus hakea hyvitystä yhteistalouden hyväksi antamastaan panoksesta. Annettu panos voi olla esimerkiksi toisen omaisuuteen kohdistuvaa tehtyä työtä tai tällaiseen omaisuuteen sijoitettuja varoja. Yhtenä lain tavoitteena on ollut antaa avopuolisolle suojaa kohtuuttomien lopputulosten syntymisessä avoliiton päättyessä.

Avopuolisot voivat jo avoliiton aikana sopia siitä, että avoliittolaki ei tule sovellettavaksi heidän välillään mahdollisen eron sattuessa. Avoliiton aikana laaditulla sopimuksella voidaan sopia kaikesta muusta, paitsi oikeudesta vaatia omaisuuden erottelua ja oikeudesta hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä omaisuuden erottelun suorittamiseksi. Sopimuksella voidaan siis sopia esimerkiksi irtaimiston omistussuhteista tai mahdollisesta oikeudesta saada taloudellista hyvitystä avoerossa. Varsinaista hyvitysvaatimusta ei kuitenkaan voi avoliiton kestäessä tehdä, vaan vaatimuksen voi esittää vasta avoliiton päätyttyä.

Avoliiton päättyessä omaisuuden erottelu ja yhteistalouden purkaminen voidaan tehdä vapaamuotoisesti, mutta niistä voidaan myös laatia sopimuserotteluna omaisuuden erottelukirja, joka yhteisenä sopimuksena ehkäisee myös tulevaisuudessa aiheutuvia mahdollisia erimielisyyksiä. Mitään velvollisuutta avopuolisoilla ei kuitenkaan laissa ole määritelty omaisuuden erottelun tai sopimuksen tekemiseen.  Jos sopimus kuitenkin halutaan laatia, on se tehtävä kirjallisena ja kahden esteettömän todistajan todistettava. Jos yhteisymmärrystä ei löydy ja käräjäoikeus määrää pesänjakajan suorittamaan erottelun, on kyseessä toimituserottelu ja asiakirjan allekirjoittaa pesänjakaja.

Jos avoliitto päättyy toisen puolison kuolemaan ja avoliittolain soveltamisen edellytykset täyttyvät, sovelletaan myös silloin avoliittolakia ja toimitetaan omaisuuden erottelu. Jos omistussuhteista on epäselvyyttä tai niistä ei päästä yhteisymmärrykseen ja avoliittolain soveltamisen edellytykset täyttyvät, on sekä elossa olevalla avopuolisolla että kuolleen puolison perillisellä oikeus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. 

Avopuolison menehdyttyä elossa olevalla puolisolla ei ole oikeutta periä, ellei menehtyneellä puolisolla ole tehtynä testamenttia, jonka nojalla avopuoliso perii hänet. Jos kuollut puoliso ei ole tehnyt testamenttia tai hänellä ei ole perillisiä, omaisuus menee silloin valtiolle. Avioliitossa leskellä on puolison menehdyttyä oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva ja lesken kodiksi sopiva asunto, ellei leski itse omista kodiksi sopivaa asuntoa. Avopuolisolta puuttuu tämä lesken oikeus käyttää puolisoiden yhteistä kotia puolison kuoleman jälkeen siltä osin, kuin asunto on ollut kuolleen puolison omistuksessa. Näin ollen verrattaessa eroa avopuolison ja aviopuolison osalta yhteisen kodin osalta puolison kuollessa on ero asumisoikeuden osalta merkittävä. Avopuolison oikeutta jäädä asumaan kuolleen puolison omistamaan asuntoon voi suojata testamentilla.  Avopuolison hyväksi tehdyllä testamentilla ei voi kuitenkaan sivuuttaa rintaperillisen oikeutta saada lakiosaansa. On olemassa kuitenkin erilaisia testamenttiin sisällytettäviä mekanismeja, joita käyttämällä voidaan pyrkiä varmistamaan avopuolison turvaksi määrätty oikeus jäädä asumaan kuolleen puolison omistamaan asuntoon, jossa puolisot ovat yhdessä asuneet. 

Avoliiton purkautumisen johdosta maksettavien suoritusten osalta osa hyvityksistä on tuloverotuksen alaista tuloa tai aiheuttaa varainsiirtoveron maksuvelvollisuuden. Voit lukea Vero.fi -sivustolta miten hyvitystä kohdellaan verotuksen näkökulmasta.

 

 

// Satu